Tarinat

Tarto 2012
Oli kesäkuinen torstai ja kello 02:45 kun astelin ensimmäisten joukossa bussiin Luvialla. Yhteislähtö oli sovittu klo 03:00 eikä tästä ajasta myöhästytty kovinkaan montaa minuuttia, vaikka viimeinen kuorolainen oli herätetty muutama minuutti ennen lähtöä ja tavaratkin oli pakkaamatta.
Luvialta tiemme vei Poriin, josta noukimme kyytiin vielä muutaman laulajan lisää ja tämän jälkeen nokka kohti Helsinkiä… …kunnes havaitsimme yhden matkalle ilmoittautuneen tenorin uupuvan bussista. Pikaisia puhelinsoittoja ja nopeita päätöksiä tehtyämme jäimme Nakkilaan odottamaan, jotta viimeisinkin laulaja saadaan kyytiin. Suunnittelemattoman tauon jälkeen pääsimme kuitenkin jatkamaan matkaa ja olimme lähes aikataulussakin kun saavuimme Helsinkiin.

Laivamatka Suomenlahden yli oli rauhallinen, ehkä lähdön varhainen ajankohta teki tehtäviään miesrivistön hiljaisuuteen. Onneksi kuitenkin laivalla tarjoiltiin maittava aamiainen, jotta kenenkään ei tarvitsisi nälkää kärsiä. Saimmehan laivalla tietysti ”nauttia” ikinuoren Dannyn showsta. Kun laiva oli rantautumassa Tallinnaan ja ihmismassat rupesivat pakkautumaan kohti laivan ulko-ovia oli Vähäpoikien tilaisuus keventää tunnelmaa. Reipas Puttepossun nimipäivä kajahti ilmoille ulosmenoaulaa kerrosta ylempänä ja ensimmäistä kertaa muistan laivamatkalla maihinnousua edeltävässä tungoksessa ihmisten nousevan portaita ylöspäin tarkistamaan, että mitä tapahtuu.
Edessä oli jälleen bussissa istumista kun matkasimme Tallinnasta Tartoon, joten oli aika käydä hakemassa janojuomaa Tallinnan sataman läheisyydessä sijaitsevasta juomakaupasta. Matkalla pysähdyimme pienen tienvarsikahvilan luona jossa eräs kuorolaisistamme törmäsi kielimuuriin. Onneksi ei sattunut pahemmin, mutta kahvin ja viinerin tilatessa eteen tuotiin kahvi sekä ranskalaiset perunat ja makkaraa.
Tartoon päästyämme laulajajoukko jakaantui useampaan osaan. Väsyneimmät meni ottamaan lyhyet unet ja osa lähti kaupungille. Itse kuuluin joukkoon joka lähti vanhaan kaupunkiin etsimään ruokapaikkaa. Sellaisen löysimmekin ja nautimme oikein maittavan ruuan. Tämän jälkeen kiitimme tarjoilijaa lyhyellä serenadilla kuten laulajien kuuluu. Kävelimme hieman eri reittiä takaisin hotellille, jossa moni kuoroveljistä olikin löytänyt hotellin sisäpihalta viihtyisän terassin. Tuossa vietimme aikaa aina tarjoilun loppumiseen asti, jonka jälkeen kävimme vielä tarkistamassa hotellin yhteydessä olevan yökerhon menon. Kuitenkin pitkän matkan jälkeen uni maistui hyvin seuraavana yönä.

Perjantaina ohjelmaan kuului matka maantiemuseoon ja kierros museolla. Museolle saapuessamme saimme Võrun meeskoorin laulajilta lämpimän vastaanoton. Söimme museolla lounaan ja tämän jälkeen suuntasimme kohti Kanepia, jossa meillä oli luvassa yhteiskonsertti Võrun ja Põlvamaan meeskuorojen kanssa. Konsertin jälkeen vietimme kolmen kuoron kesken karonkan, josta Luvialaiset vielä jatkoivat RAM:n konserttiin Tartoon. Osa kuoroveljistä suuntasi tässä vaiheessa jo majoituspaikkaan, mutta ne jotka jaksoivat vielä istua kirkon penkissä kokivat sellaisen musiikillisen kokemuksen mitä ei kovin usein pääse kuulemaan.

Lauantai oli aamusta iltaan täynnä ohjelmaa, jonka huipentuma oli pääkonsertti laululavalla. Aamulla oli ensin suomalaisten kuorojen yhteisharjoitus Tartu Exhibition Hallissa ja heti perään samalla kokoonpanolla Tarton laululavalla. Harjoitusten jälkeen vuorossa oli lounas ja tämän jälkeen marssittiin vanhasta kaupungista laululavalle. Matka ei ollut pitkä (noin 2,3km) mutta sisälsi yhden ylämäen, jossa kuumana päivänä ja puku päällä meinasi nuorempikin laulaja hyytyä. Lopulta kuitenkin kaikki pääsivät onnellisesti laululavalle, vanhemmille laulajille todellinen hatunnosto tässä kohdassa. Keli oli mitä mainioin auringon ottamiselle, mutta tummassa puvussa marssiminen oli ehkä hieman liikaa. Kulkueen jälkeen välittömästi alkoi pääkonsertti, joka kesti aina alkuyön tunneille asti. Kerrassaan mahtava kokemus päästä laulamaan lähes kolmen tuhannen laulajan joukossa mm. Finlandiaa. Pääkonsertin jälkeen laulajille oli järjestetty
karonkka, jonka järjestely oli mitä oli. Suuri osa laulajista jätti karonkan kokonaan väliin kuten myös allekirjoittanut.

Sunnuntaina oli jälleen matkustuspäivä. Kuitenkin ennen lähtöä Tartosta kokoonnuimme porukalla antamaan kiitoksen omasta panoksestaan Luvian Mieskuoron johtamisesta Juha Järviselle. Hän kun oli tällä matkalla viimeistä kertaa Luvian Mieskuoron taiteellisena johtajana mukana. Kiitosten jälkeen lähdimme bussilla kohti Tallinnaa ja tallinnasta laivalla Helsinkiin ja sieltä edelleen bussilla Luvialle. Matka oli varsin rauhallinen ja Luvialle päästiin ilman suurempia kommelluksia.
Kokemuksena tämä matka oli todella hieno ja tulen varmasti osallistumaan vastaavanlaisille reissuille jatkossakin. Tämä reissu toi monta musiikillista kokemusta jo se, että pääsee laulamaan 3000 miehen rivissä on hieno kokemus ja RAM:n konsertti jätti muisteltavaa vielä moneksi vuodeksi.